Mieti! – eläinavusteisen työskentelyn soveltuvuudesta

27.3.2023 kirjoittaja Voimatassu/ Eeva Kahilaniemi

Mitä eläinavusteinen työskentely on?

Viime aikoina keskustelua sosiaalisen median alustoilla on herännyt paljon koira- ja eläinavusteisen työskentelyn laadusta ja eettisyydestä. Mitä eläinavusteinen työskentely on tai mitä siltä voi vaatia mikäkin taho?

Hyviä pointteja keskusteluun on nostanut mm. Kuntoutuskoirat Bansie ja Eekko , joiden omistaja Päivi nosti esiin sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla elettävän hieman huolestuttavia aikoja, mitä eläinavusteiseen työskentelyyn tulee. Asiakkaan eli palvelun käyttäjän on hyvä tiedostaa mitä haluaa ja myös työnantajan tietää minkälaisia laatuvaatimuksia työskentelyyn on hyvä sisällyttää? Mutta kenelle eläinavusteinen työskentely sopii ja kuka sitä voi toteuttaa?

Olin jo itsekin ottanut kantaa näihin teemoihin ennen Päivin tekstiä mm. Psykofyysinen Jenny sivustolla Instagramin puolella, kun Jenny pohti terapiakoiraan liittyviä teemoja omissa teksteissään ja useammassa aiemmassa vanhassa blogitekstissäni on myös sivuttu samaisia teemoja.

Päätin kuitenkin kantaa korteni kekoon, sillä aihe on minusta erityisen tärkeä ja koota omia ajatuksiani eläinavusteiseen työskentelyyn liittyen.

Mieti!

Eläimen mukaan ottaminen kuntoutusprosessiin on aina iso päätös ja vaatii paljon eettistä pohdintaa sekä työhön soveltuvat eläimet. Eläinavusteisista työmuodoista on helppo innostua ja niillä on paljon hyviä toiminnallisia etuja kuntoutukseen. Mutta koska niiden suosio on viime aikoina kasvanut, myös vastuullisuus nousee entistä tärkeämmäksi. Tällä hetkellähän mikään instanssi ei valvo eläinavusteista työskentelyä vaan kuka vaan voi tarjota mitä vaan.

Asiakas, työnantaja ja ammattilainen

  • Ota asiakkaana selvää palveluntarjoajan taustoista, koulutuksesta ja osaamisesta ennen palvelun hankkimista. On tärkeää, että tiedät mitä ostat. Onko kyse eläinavusteisesta toiminnasta (AAA – animal assisted activity), joka ei vaadi tekijältään sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammatillista koulutusta. Tunnetuimpia AAA -luokituksen palveluita ovat esim. Kennelliiton kaverikoirat, Halibernit ja lukukoirat. Vai tarjoaako palveluntarjoaja sosiaali-, terveydenhuolto- tai kasvatusalan palveluita, jolloin toiminta eläinavusteisena todennäköisemmin menee joko AAT (animal assisted therapy), AASW (animal assisted social work) tai AAE/AAP (animal assisted education/pedagogy) työskentelymuodon alle. Tuolloin eläinavusteinen työskentely on yksi toiminnallinen työmuoto itse sosiaali-, terveydenhuolto- tai kasvatusalan palvelussa, ihan yhtälailla kuin joku muukin toiminnallinen menetelmä, kuten vaikka sensorisen integraation menetelmä SI -terapia.
  • Palvelua tarjoavana tahona (työnantajana) vaadi eläinavusteista työskentelyä toteuttavalta työntekijältä jonkunnäköinen alan täydennyskoulutus ja eläimen testaaminen (mikäli ko.eläinlajille tälläisiä järjestetään).
  • Työntekijä, jota eläinavusteinen työskentely kiinnostaa, mutta et tiedä mistä aloittaa. Tutustu esimerkiksi Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry palveluihin, verkostoihin sekä koulutusmahdollisuuksiin. Yhdistys kouluttaa koira-avusteisen kasvatus- ja kuntoutustyön täydennyskoulutusta yhdessä JAMKin kanssa ja 10 op koulutuksia menee vuosittain 1-2. Muita hyviä vaihtoehtoja ovat esim. Eläinavusteinen valmentaja -koulutukset, joka antaa hieman laajempaa perspektiiviä valmennuskenttään ja on koulutuksena ehkä enemmän yleisluonteinen ainakin oman kokemukseni mukaan. Tarjolla on myös monia muita eläin- ja koira-avusteiseen työskentelyyn liittyviä täydennyskoulutuksia. Näissä kannattaa toki olla tarkka koulutuksen laajuuden, kouluttajien taustakoulutusten ja -osaamisen sekä koulutusten sisältöjen suhteen. Koulutusten vertailu voi olla haasteellista, mutta kannattavaa! Se on myös hyvä mainita, että Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n kautta ammattilainen voi tehdä koirakon työnäyttöön saakka vain JAMKin koulutuksen käytyään ja yhdistyksen oman soveltuvuuskokeen suoritettuaan.

Soveltuuko koira?

Onko minulla työhön soveltuvat eläimet? Ovatko eläimet testattu jonkun ulkopuolisen tahon toimesta? Mitä lisäarvoa ulkopuolisen arvioitsijan antama näkemys koirasta tuo työskentelyyn? Minkälainen asiakasryhmä minulla on? Entä minkälainen eläinlaji tai koirarotu tähän sopii? Onko koiran tarkoitus nostaa vai laskea asiakkaan vireystilaa tai miten ne synkronoituvat keskenään?

Ketä eläinavusteinen työskentely palvelee? Itseäni, kun koira ei pärjää yksin kotona, vai asiakasta, jonka kuntoutusprosessista olen vastuussa?

Asiakastyön kolminaisuus KAT eli koira-asiakas-työntekijä

Tuoko eläimen mukaan ottaminen prosessiin jotain sellaista lisäarvoa, jota muilla keinoin ei voitaisi saavuttaa?

Onko minulla riittävää osaamista tuoda asiakasprosessiin uutta elävää elementtiä, joka pahimmillaan säntäilee viiteen eri suuntaan ja ehtii tehdä asiakkaan ohella kymmenen uutta asiaa siinä hetkessä kun käännät selkäsi ja ojennat papereita toimiston pöydälle? Hallitsenko peruasiakastyön ja vuorovaikutuksen ylläpidon asiakkaan kanssa? Entä asiakastyöhön liittyvät muut liikkuvat osaset?  Peruasiakasprosessissa olen vastuussa vain asiakkaasta ja itsestäni. Eläimen kanssa toimittaessa yhtälöön lisätään vielä eläin-asiakas-työntekijä kombo.  Olenko tutustunut eläinten käyttäytymistieteisiin ja koiran kouluttamiseen niin, että saan luotua asiakastilanteesta turvallinen niin eläimelle kuin asiakkaalle ja itsellesikin?

Mitä koiran mukaan ottaminen töihin todellisuudessa vaatii?

Eläimen mukaan ottaminen töihin vaatii usein erillisjärjestelyjä asiakastiloilta, turvallisuudesta, tiedottamisen suhteen jne.jne… Se ei olekaan niin yksinkertaista kun alkuun saattaisi luulla. ”Kivaa ottaa koira töihin niin sen ei tarvitse olla yksin kotona!” Vai onko sittenkään?

Osaako oma eläimeni riittävästi erilaisia asioita? Mitä taitoja se tarvitsee työssään? Mitä taitoja minä tarvitsen, jotta voin tuottaa laadukkaita ja turvallisia eläinavusteisia palveluita? Osaanko lukea eläintä ja hyödyntää tätä tietotaitoa omassa työssäni?

Osaanko ohjata asiakasta toimimaan eläimen kanssa turvallisesti? Osaako koira ottaa ohjausta vastaan vieraalta ihmiseltä tai yleisestikin ottaen erilaisilta ihmisiltä, joita asiakkaiksesi todennäköisesti tulee? Saatko tuettua asiakasta siinä, että hän saa onnistuneita kokemuksia ohjatessaan koiraa? Kestääkö koira monen eri ihmisen kanssa työskentelyn ja vaihtuvat, usein epäselvät käskyt, vihjesanat ja pyynnöt? Huojuvan asennonhallinnan, epämääräiset ja äkkinäiset liikkeet? Erilaiset ärsykkeet mitä tutun ja turvallisen kotiympäristön ulkopuolelle meneminen aiheuttaa? Ääniä, yllättäviä tilanteita, kovaa meteliä tai uhkaavia tilanteita, joissa koira tarvitsee saada nopeasti pois tilanteesta? Liikkuvia ja säntäileviä asiakkaita?

Monia kysymyksiä, mitä on aina hyvä pohtia kun puhutaan eläinavusteisista palveluista. Itse eläinten omistajina usein sokaistumme sille omalle eläimelle.

Erityisesti viime aikoina olen todennut moneen kertaan, että eläinavusteinen työskentely, kun esimerkiksi koira viedään asiakkaan omaan ympäristöön tai työntekijän työskentely-ympäristöön, siltähän vaaditaan samalla todella paljon kaikkea.

" Meillä töissä maanantaisin on palaveripäivä, 
tupa täynnä väkeä ja maanantaihin liittyy toinenkin hauska asia. 
Nimittäin alustukset, joissa jaamme tietoa ja osaamista kollegoillemme. 
Viime maanantaina vuorossa oli Hetan alustus ja 
teimme toiminnallista harjoitusta rajoista. 
Harjoitus piti sisällään ääntä, nopeita liikkeitä, äkkinäisiä asioita, 
epämääräisesti pyöriviä, heiluvia, kiljuvia ja touhuavia ihmisiä.
Vanha kuntoutuskoira Valma vierailee töissä enää harvakseltaan, 
mutta oli maanantaina työpaikalla. 
Jopa Valmalle epämääräinen toiminta aiheutti hämmennystä ja 
pientä levottomuutta, vaikka se jos kuka yleensä tietää miten 
rentoutua säkkituolin pohjassa vaikka maa järisisi vieressä.

Olipa vain hyvä muistutus siitä, että kuntoutustyössä olevien koirien 
totutus kaikkeen mahdolliseen ja yllättävään, 
on erityisen tärkeää. Ikinä et voi eläinten kanssa toimittaessa ennakoida kaikkea tai liikaa, joten koira, 
joka kestää häiriöitä, eikä liikaa stressaa äkillisistä asioista ja muutoksista, on huomattavasti rennompi 
työkaveri joka voi hyvin ja jaksaa töissä pidempään .
Äänet, ympäristöt, alustat, toiminta, liikkeet, erilaiset ja eri ikäiset asiakasryhmät, mitä kaikkea vielä."

Nuoren koiran kohdalla  haasteellista on vielä koiran rauhoittuminen sekä rentoutuminen työpaikalla. Tästä tuonnemmin tulossa toinen kirjoitus. Koiran rauhoittumisen ja rentoutumisen harjoittelu.

Yksi koira osaa rauhoittua, mutta alkaa olemaan jo iällä. Voiko ottaa töihin?  Mikä on eettisen työskentelyn yläikäraja? Toinen koira tulee iällä, mutta hieman perässä, kaivelee herkästi roskikset ja dyykkailee kaapeista ja työntekijöiden kasseista tavaraa eväiden toivossa. Kolmas on vielä turhan ärsykeherkkä kaikelle liikkuvalle ja tapahtuvalle (sekä toisille koirille, mutta kovasti koitetaan asioita treenailla), sillä potentiaalia on paljon. Nuorikko ei vielä osaa jättää kaikkia mielenkiintoisia ympäristön ärsykkeitä reagoimatta. Tässä vain noin esimerkki kolmen eri koiran ominaisuuksista, joista jokainen on otettava huomioon eri tavalla niin työtiloja suunniteltaessa kuin niitä asiakastyön kiemuroita ja koiran lepoaikoja mietittäessä kesken työpäivän. Jos minulla on koira mukana töissä koko päivän, niin sen pitäisi pystyä olemaan asiakastyön ulkopuolinen aika jossain tilassa rauhakseen.

Hyvä kysymys oman työn pohtimisen kannalta onkin, että pystyykö koira rauhoittumaan ja rentoutumaan työpäivän aikanaa? Osaako koira siirtyä vireystilasta toiseen?

Työkoiran hyvinvoinnille ja jaksamiselle on äärimmäisen tärkeää, että se osaa ja pystyy siirtymään vireystilasta toiseen suhteellisen sukkelasti. Olemaan läsnä ja kiinnostunut silloin kun hommia tehdään ja silloin kun on tarkoitus levätä, osaa vaihtaa vapaalle ja nollata sen hetken, eikä niin että koko ”taukoaika” pitää kytätä ympärillä olevia tapahtumia.

Meillä on onneksi nykyisin oma talo ja tilat joihin koirille on rakennettu turvalliset omat paikat. Vielä osalla vie tovin osata rauhoittua näihin tiloihin, sillä koiratkaan eivät käy päivittäin meillä töissä. Tutustuttaminen vie siis aikaa, hermoja ja energiaa. Olen kuitenkin rajannut koirien kanssa tehtävää työtä pelkästään vastaanotolla tapahtuvaksi ihan omien resurssieni, materiaalien ja työskentelyolosuhteiden parantamiseksi.

Mutta?

Kiinnostaako tutustua koira-avusteiseen työskentelyyn tarkemmin? Oletko tutustunut Eläinavusteinen interventio -asiakkaan toiminnallisuuden tukeminen koira-avusteisin menetelmin kirjaan? Tilaa se nyt Voimatassun verkkokaupasta!