Eläinavusteinen työskentely on yhä suositumpaa ja sen hyödyt ihmiselle ovat kiistattomia. Koirat, erityisesti, voivat tuoda valtavasti positiivisia vaikutuksia elämään, olipa kyseessä terapiatyö, koulutukselliset tehtävät tai muuta tukea tarvitsevien ihmisten auttaminen. Kuitenkin, kuten kaikkien työtehtävien kohdalla, myös eläinavusteisessa työskentelyssä on tärkeää huomioida eläimen tarpeet ja hyvinvointi.
Eläinten hyvinvointi on keskiössä, sillä koira ei ole pelkkä apuväline (vaikka se lakiteknisesti tai vakuutuspapereissa sellaiseksi tulkitaankin), vaan elävä olento, jolla on omat tunteensa, tarpeensa ja rajansa. Moderni eläintenkoulutus huomioi entistä enemmän eläimen lajityypilliset käyttäytymistarpeet, mutta myös eläimen vapauden valita. Työtilanteessa eläimen valinta on mielestäni perusarkea tarpeellisempaa, sillä myös kuormittuminen työskentelevälle eläimelle on todennäköisemmin suurempaa kuin perusarjessa. Miten siis voimme varmistaa, että työskentely eläimen kanssa on sekä ihmiselle että eläimelle myönteistä ja turvallista?
1. Fyysinen ja henkinen hyvinvointi
Kuten ihmisellä, myös koiralla (tai muulla eläinavusteisessa työskentelyssä hyödynnettävällä eläinlajilla) on fyysiset ja henkiset tarpeet, jotka on otettava huomioon. Koiran täytyy olla hyvässä kunnossa fyysisesti ja psyykkisesti, jotta se pystyy suoriutumaan työtehtävistään. Tämä tarkoittaa:
- Säännöllistä liikuntaa ja ulkoilua koiran energian purkamiseksi.
- Laadukasta ravintoa ja terveellisiä elintapoja.
- Riittävästi lepopaikkoja ja rauhallisia hetkiä, jotta koira voi palautua työpäivän aikana. On tärkeää, että koiralla on mahdollisuus vetäytyä pois asiakastilanteesta niin halutessaan ilman, että sitä kukaan häiritsee.
- Säännöllistä eläinlääkärikäyntiä ja rokotuksia, jotta eläin pysyy terveenä ja valmis työskentelemään. Omistajaltaan työskentely vaatii normaalia kotikoiran omistajaa parempaa eläimen lajityypillisten käyttäytymistarpeiden ja käyttäytymisen tuntemista, jotta omistaja (sote alan ammattilainen) pystyy tunnistamaan eläimen käyttäytymisessä tapahtuvat mahdolliset muutokset, kuten kipukäytöksen sekä peilaamaan toimintaa, reflektoimaan ja turvaamaan asiakastyön kontekstin.
2. Koulutus ja valmennus
Koiran on oltava hyvin koulutettu ja valmennettu työtehtäviinsä. On tärkeää, että koira oppii reagoimaan oikein erilaisiin tilanteisiin, olipa kyseessä ihmisten, ympäristön tai muiden eläinten kohtaaminen. Koulutuksessa tulee ottaa huomioon koiran persoonallisuus ja erityispiirteet. Asiakastyössä mukana olevan eläimen tulee kestää normaalia kotikoiraa enemmän erilaista, yllättävää ja äkkinäistä käyttäytymistä ja toimintaa, sillä vaikka kuinka ennakoisit tilanteet töissä, et millään pysty valvomaan joka tilannetta tai
- Positiivinen vahvistaminen: Koiran koulutuksessa tulisi suosia positiivisia vahvistamismenetelmiä, kuten palkitsemista, jotta koira kokee työskentelyn miellyttäväksi.
- Rauhalliset ja johdonmukaiset ohjeet: Koiran tulee olla tottunut erilaisiin ympäristöihin ja tilanteisiin. Avoin ja johdonmukainen ohjaus vähentää stressiä ja mahdollisia häiriötekijöitä.
3. Koiran rajoitusten tunnistaminen
Eläinavusteinen työskentely voi olla intensiivistä ja vaativaa, joten on tärkeää, että koira osaa ilmoittaa omista rajoistaan. Koiralla voi olla hetkiä, jolloin se on väsynyt, stressaantunut tai muuten ei halua työskennellä. On tärkeää kunnioittaa koiran rajoja:
- Lepo ja tauot: Koiralle tulee antaa mahdollisuus levätä ja palautua työskentelyn aikana.
- Häiriöt ja stressitekijät: On tärkeää arvioida, onko ympäristössä jotain, mikä voi aiheuttaa koiralle liiallista stressiä, kuten melu, kiire, tai epämiellyttävät tilanteet.
- Ei pakottamista: Jos koira näyttää, että se ei ole valmis tiettyyn tehtävään, sen ei tulisi olla pakotettu siihen. Aina kannattaa kuunnella eläimen viestejä. Tämä on tärkeää ohjata myös asiakkaalle ja tarjota eläimelle aina mahdollisuus poistua tilanteesta. Laadukas eläinavusteinen työskentely perustuu aina vuorovaikutukseen sekä valinnanvapauteen ja kaikkien osapuolten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen.
4. Hyvinvointia tukeva ympäristö ja ohjaaminen
Työskentely ympäristön tulee tukea sekä koiran että asiakkaan hyvinvointia. Ympäristön rauhallisuus, turvallisuus ja tilat, joissa koira voi liikkua vapaasti ja turvallisesti, ovat kaikki tärkeitä tekijöitä.
- Turvallisuus: Varmista, että ympäristössä ei ole asiakkaalle tai koiralle (/muulle eläimelle) vaarallisia esineitä tai esteitä.
- Rauhallisuus: Koira hyötyy rauhallisesta ja hallitusta ympäristöstä, jossa ei ole liian paljon häiriötekijöitä.
- Ohjaajan ja eläimen välinen vahva yhteys ja vuorovaikutus tukee aina myös asiakassuhteen rakentumista sekä turvallista asiakastilannetta. Ohjaajan on myös tärkeää tuntea sekä huomioida eläimen luonteenpiirteet ja käytösmallit sekä tunnitaa minkälainen eläin ei sovi tehtäviin. Kaikki eläimet eivät sovellu asiakastyöhön, vaikka mukavia kotikoiria olisivatkin.
5. Eläimen tunteet sekä positiivinen vahvistaminen
Eläimen tunnetila on yhtä tärkeä kuin sen fyysinen tila. Koiran on saatava kokea työn olevan mielekästä ja positiivista. Varmista, että koira ei jouduta liian moniin haastaviin tai kuormittaviin tilanteisiin.
Hyvinvoiva koira, joka kokee olevansa arvostettu ja huomioitu, pystyy parhaiten tarjoamaan tukeaan ja apuaan muille.
Tulosta tästä koiran lajityypilliset käyttäytymistarpeet kuvataulu.
Tulosta tästä hevosen lajityypilliset käyttäytymistarpeet kuvataulu.
Vielä lyhyesti
Eläinavusteisessa työskentelyssä koiran tarpeet ja hyvinvointi ovat ensisijaisen tärkeitä. Työskentely koiran kanssa voi olla äärimmäisen palkitsevaa, mutta se vaatii myös vastuullisuutta ja huolellisuutta. Kun koiran fyysiset ja psyykkiset tarpeet otetaan huomioon, saadaan aikaan tasapainoinen ja myönteinen yhteistyö, joka hyödyttää sekä ihmistä että eläintä. Eläimen hyvinvointi ei ole vain eettinen kysymys, vaan se takaa myös työskentelyn pitkäaikaisen ja onnistuneen jatkuvuuden.
Tekstin kirjoittamisessa hyödynnetty Chat Gpt:tä. Asiantuntijana Eeva Kahilaniemi, Voimatassu Oy.
